Täysremontti pysäköintialueelle – mitä se maksaa?
Kerromme tässä kirjoituksessa, kuinka helsinkiläiseen As Oy Arabianrannan taloyhtiöön saatiin latauspaikat kaikille taloyhtiön omistamille sähköistetyille paikoille salaojaremontin yhteydessä. Avaamme kirjoituksessa myös projektin kustannuspuolta.
Pihapaikkoja: 9 kpl
Tilat: 9 asuntoa, kaksi liikerakennusta ja kaksi liiketilaa
Omistus: Taloyhtiö omistaa kaikki paikat
Suunnittelu aloitettiin: 2019
Projektiaikataulu: 5-12.2021
Taloyhtiössä oli jo aiemmin tehty päätös piha- ja salaojaremontista, jossa kaikki laitettaisiin uusiksi. Salaojaremontti oli välttämättömästi edessä taloyhtiön korjaussuunnitelmassa. Projektissa oli määritelty, että samassa yhteydessä tutkittaisiin mahdollisuus sähköautojen lataukseen, mutta tarkempia määrittelyjä ei oltu tehty.
“Salaojaremonttihan sinänsä on taloyhtiölle ikävä, kun kaikki tapahtuu niin sanotusti pinnan alla ja näkyvä osa jää yleensä vain laskun muotoon”, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Marko Hakkarainen.
“Taloyhtiössä ajateltiin, että ainakin lämpötolpat laitettaisiin uusiksi, jotta asukkaille olisi edes jotain näkyvää. Vanhat lämpötolpat olivat muutenkin tiensä päässä ja samalla pohdimme myös modernimpia etäohjattavia malleja. Lisäksi pihan asfaltti oli huonokuntoinen, ja se saatiin uusittua kätevästi samalla”, summaa Hakkarainen
Alustavien suunnitelmien mukaan Remonttia oli siis tiedossa ennakkoon arviolta noin 350 000-400 000 euroa. Ja kun kerran tehdään, niin tehdään sitten kunnolla ja yritys päätyi tekemään tarjouskyselyt myös pätevistä sähköautojen latausasemista, joista onnistuisi myös auton etäohjattava lämmitys. Kaupallisten keskustelujen jälkeen yhtiö päätyi tilaamaan tolpat ja palvelun suoraan IGL-Technologies Oy:lta. Jo valitun sähköurakoitsijan tehtäväksi jäi laitteiden kytkeminen. Lisäksi yhtiö päätyi muuttamaan käytäntöään siten, että kaikki maksaisivat jatkossa omat sähkönsä. Mallistoksi valikoitui yhteistyökumppanimme Harju Elekterin uusi ElektrA-laitemallisto. Järjestelmän etuna on se, että kaikissa laitteissa on 11 kW latauspiste sekä lisäksi sukopistoke auton lämmitystä varten, sillä vain yksi auto yhdeksästä kyseisessä taloyhtiössä on ladattava.
Lisäarvona taloyhtiö koki, että parkkipaikkojen jonotusjärjestelmä ja vuokramaksut hoituvat saman eParking-järjestelmän kautta, mikä vähentää isännöitsijän työtä: maksut veloitetaan käyttäjiltä automaattisesti ja järjestelmä hoitaa seurannan. Näin isännöitsijän tai kirjanpitäjän ei tarvitse manuaalisesti asiaa seurata.
“Yhtiössä haluttiin älykäs moderni järjestelmä, jossa ei haluttu sähköpääkeskukseen omia mittareita jokaista autopaikkaa kohti, joita joutuisi vielä kerran vuodessa isännöitsijän toimesta lukemaan – eli tarvittiin jokin palveluntarjoaja mukaan. Lisäksi yhteensopivasta laitevalikoimasta löytyi monipuolisesti erilaisia laitteita, joista pystyttiin valitsemaan taloyhtiölle sellaiset, jotka palvelevat niin lähtötilanteen perinteistä lämmityskäyttöä kuin mahdollistavat lataushybridien tai sähköautojen lataamisen muitta mutkitta tulevaisuudessa”, lisää Hakkarainen.
Projektin edetessä tuli eteen vielä yllättäviä kustannuksia. Toteutunut kokonaissumma kasvoi vielä ylimääräisten lisätöiden takia, esimerkiksi louhinnoista kertyi maksettavaa yli 40 000 euroa.
PROJEKTIN LATAUSTOLPPIIN LIITTYVÄT OSAT PÄHKINÄNKUORESSA
Mitä sähköurakointiliike teki:
asensi uuden ryhmäkeskuksen
veti uudet kaapelit tolpille
asensi laitteet, teki kytkennät ja mittaukset
asensi etähallintaan tarkoitetun modeemin
Kustannukset:
Sähköliikkeen urakka kokonaisuudesta 13 000 euroa
Itse latauslaitteet kustansivat 16 000 euroa
Maakaivuutyöt sähköurakan osalta 25 000 euroa
Pihan työstäminen ja salaojat olivat loppuosa urakasta eli yli 90 % kokonaiskustannuksista
Uudet käytännöt:
Aiemmin sähköt laskutettiin osana vastiketta
Jatkossa sähkö laskutetaan kulutuksen mukaan taloyhtiön päättämällä hinnalla ja raha maksetaan eParking-järjestelmän kautta suoraan taloyhtiön tilille ilman provisiota. Laskutuksessa käytetään taloyhtiön omaa arvonlisäverokantaa, joka tässä yhtiössä oli 0 %. Laskutuspalvelun kulu laskutetaan suoraan taloyhtiöltä kaksi kertaa vuodessa. Reilua, eikö?
Operoinnin kuukausihinta laskutetaan kiinteänä hintana taloyhtiöltä pari kertaa vuodessa.
Keskimääräistä, 11 kilowatin latauspaikkaa kohden lisäkuluja tuli noin 670 euroa (54 000-27 000)-(40 000-19 000)=6000/9. Hinta on siis laskettu erotuksena siihen, että taloyhtiöön olisi asennettu vain tavalliset lämmitystolpat, jolloin ARA-tuki olisi saatu vain asennustöistä ja kaapeloinneista.
Ilman lataustolppia asennuskulut ja maakaivuutyöt sekä tyhmät tolpat 40 000 €, ARA:n tuki 19 000 €
Kunnon tolpilla 54 000 €, ARA:n tuki 27 000 €
Taloyhtiö johti projektin itse. Taloyhtiö sai projektiin ARA-avustusta 50 % eli 54 000 eurosta 27 000 euroa.
Toisaalta, jos lasketaan kokonaisprojektin kustannukset per latauspaikka, kustannuksiksi tuli 45 000 euroa per latauspaikka.
HUOMIOITA PROJEKTISTA
Yhtiön piha oli jo remontoinnin tarpeessa ja työ oli joka tapauksessa edessä. Kokonaiskustannuksia ei siis välttämättä voi verrata suoraan siihen, kun latauspisteet rakennetaan erillisenä projektina.
Tällaisten isompien projektien yhteydessä on hyvä tarkastella kokonaiskuvaa. Aiemmin ei ole ollut järkevää teknologiaa, jolla sähkökulut voitaisiin myös lämmityskäytöstä kohdistaa suoraan käyttäjälle. eTolpilla se on mahdollista.
Latauspisteet lisäävät varmasti yhtiön arvoa. Jokainen autopaikka sisältää etäohjattavan lämmitysmahdollisuuden ja 11 kW latauspisteen. Taloyhtiö nousee varmasti edukseen ainakin sähköautoilijoiden keskuudessa, sillä sähköautoilun suosio kasvaa jatkuvasti. Kyseisen taloyhtiön paikat ovat paitsi satsaus tulevaisuuteen, myös esimerkki siitä, kuinka tehdään kokonaisratkaisu taloyhtiöön suuremman remontin yhteydessä, vaikka lataajia alkuvaiheessa ei olisikaan. Lue tästä blogi, jossa on käsitelty asuntojen arvonnousua.
Kuormanhallinnassa käytettiin eParking-pilvipalvelun tasoa 1, joka rajattiin 63A etusulakkeen kokoon ja kolmeen 25A ryhmään. Kuormanhallinta ottaa huomioon sekä latauksen että autonlämmityssähkön ja toki kaiken muunkin kulutuksen laitteista.
Laki ei olisi vaatinut latausvalmiuden tekemistä mutta tässä yhtiössä se nyt vaan oli järkevää, koska remontti oli edessä muutenkin. Lain mukaan laajamittainen korjaus määritellään “korjaukseksi, jossa rakennuksen vaippaan tai rakennuksen teknisiin järjestelmiin liittyvien korjausten jälleenrakentamiskustannuksiin perustuvat kokonaiskustannukset ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta, rakennusmaan arvo pois lukien” (Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200733).
Toisesta blogikirjoituksestamme voit lukea, miten vastaavanlainen työ tehtiin helsinkiläiseen parkkihalliin, jossa sähköinfraa ei ollut lainkaan, mutta työt päästiin tekemään pintatöinä.
Eli mitä tästä voidaan päätellä: kannattaa tehdä kaikki samalla, että ei tartte joka vuosi kaivaa.
Blogia varten on haastateltu As Oy Arabianrannan hallituksen puheenjohtajaa Marko Hakkaraista.
